Syksy oli Pelicansille todella pitkä ja tässä
kakkososassakaan on vaikeahkoa antaa puhtaita papereita kenellekään pelaajalle.
Tämänkaltainen tilanne on ollut valitettavan tuttu näky Pelicansin maalilla. Maalivahti jätetty yksin, eikä puolustajia näy.
© Jaakko Stenroos - http://jaskan.kuvat.fi/
Pelaajat pelinumeron mukaisessa järjestyksessä.
Suluissa ottelut, maalit, syötöt, pisteet,
plus-miinuspisteet, rangaistusminuutit sekä peliaika.
12 Joonas Hurri
(11, 2+2=4, +3, 4, 18.47)
Pre-season ja kauden alku meni täysin piloille
solisluuvamman vuoksi. Hurri on pelannut tällä kaudella liigaa 11 peliä
ailahtelevin ottein. Vastuuta Joonas on saanut ihan mukavasti pelaamissaan
peleissä, mutta tuntuu että tässäkin kohtaa valmennus ei oikein suosi näitä
nuoria oman kylän poikia. Nurminen luonnehti Hurria viime keväänä varmaksi
peruspuolustajaksi. Mielestäni Hurri on ennemminkin monipuolinen, jopa
hyökkäyspelaamiseen orientoitunut puolustaja. Taitava luistelutekniikka ja oivaltavat
syötöt puoltavat tätä. Pienestä koostaan huolimatta Hurri pystyy kovaan
fyysiseen peliin. Nuorimies viihdyttää usein yleisöä piinkovilla
lonkkataklauksillaan. Hurri on Pelicans-puolustajista ainoa, jonka tehotilasto
on plussalla. Tälle on pakko antaa jonkin verran arvoa tässä joukkueessa.
Antaisin loppukaudesta Hurrille reilusti vastuuta ja myös erikoistilanne-aikaa.
Tästä pojasta kuullaan vielä.
22 Markus Seikola
(28, 4+4=8, -7, 28, 22.40)
Viime kaudella yhteensä 32 pistettä nakuttanut Seikola on
ollut tällä kaudella kuin varjo entisestään. Seikola oli viime kaudella
hienoinen pettymys, niin mitä hän on ollut nyt. Katastrofi. Nykyään AHL:ssä
pelaava Joonas Järvinen oli viime kaudella ”Seikon” tuki ja turva. Ilman
Järvistä Seikola ei olisi kyennyt noin kovaan pistemäärään ja tehotilastoon.
Alamäki lähti liikkeelle jo viime kevään pudotuspeleistä, jossa Seikola oli
nollalla maalillaan ja kurittomuudellaan Pelicans-puolustuksen heikoin lenkki. Nyt
Seikolan vierellä on kokeiltu jokaista eri pelaajatyyppiä ja pelaajaa, mutta
mikään ei tunnu toimivan. Viime pelissä Seikola istui katsomon puolella jaa
kuinka ollakaan, Pelicansin puolustuspelaaminen oli heti paljon määrätietoisempaa
ja taistelutahtoisempaa. Valmennus on luottanut liikaa Seikolaan ja katsonut
pelkästään nimeä selässä. Elleivät otteet parane, valmennuksen on uskallettava
jättää Seikola pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Ei voi katsoa nimiä selässä,
pelipaikka on ansaittava. Valmennus on varmasti keskustellut pitkään
itseluottamuksen menettäneen Seikolan kanssa. Sopii todellakin toivoa, että
vilttikomennus olisi herätellyt Seikolaa.
Pelicans nimittäin tarvitsee Seikolan ylivoimaosaamista huipputärkeissä kevään
peleissä.
26 Jan Latvala
(31, 5+6=11, -8, 10, 20.08)
Ei toppi, mutta ei oikein floppikaan. Niin kuin koko
joukkueen, ovat Latvalankin otteet olleet sangen vuoristoratamaisia. ”Laden”
alkukauteen mahtuu huippupelejä, mutta myös pelejä, jolloin vastustajat eivät
pysy pihdeissä ja kiekollinen pelaaminen on epävarmaa. Latvala löytyy SM-liigan
puolustajien pistepörssissä sijalta 22 ja tehojen puolesta kausi on ollut OK.
Tämä
herrasmies on kevään lapsia, joten tasonnostoa on odotettavissa kevään peleissä.
Aleksi Salonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti