Käydään heti kättelyssä käsiksi tähän viime lauantaina
nähtyyn Ilkka Pikkaraisen
kohutaklaukseen. En viitsi käydä ”taklauksen kulkua” sen kummemmin läpi.
Jokainen voi katsoa sen itse tästä.
Ensinnäkin seitsemän ottelun
pelikielto oli täysin oikeutettu ja ansaittu päätös. Tai no, Pikkarainen sai
taklauksestaan viiden ottelun pelikiellon ja aiemmasta historiasta johtuen
napsahti vielä kaksi peliä lisää. Hän pääsee siis kentälle vasta mahdolliseen
toiseen pudotuspeliotteluun.
Hänen tekonsa oli millä mittapuulla tahansa mitattuna
todella törkeä. Tässä puhutaan nyt kanssapelaajien kunnioituksesta. Pikkarainen
hakee tarkoituksenomaisesti Ivan Humlin päätä, vaikka ei siihen täydellisesti
osukaan. Huml pystyi taklauksen jälkeen jatkamaan peliä. Mikäli olkapää olisi
napsahtanut suoraan keskelle otsaa, olisi jälki ollut erittäin tuhoisaa.
Onko sillä mitään väliä, osuuko hän kunnolla päähän vai ei? Se
oli teurastusyritys. Pikkarainen ei pelannut tilanteessa jääkiekkoa. Hän tulee
melko kovalla vauhdilla, olkapää ylhäällä ja yrittää selkeästi pistää Kärppä-pelaajan
unten maille. Huml oli kiekoton pelaaja ja taklaus tuli täysin hänen
odottamatta.
En voi millään käsittää Pikkaraisen tekoa, sillä tämä
alittaa kaikki mahdolliset rimat. Seitsemän pelin panna oli täysin ainut ja
oikea ratkaisu, mistä on pakko antaa krediittiä liigan suuntaan. Pikkarainen
menettää sakkona myös 11,67 % hänen kausipalkastaan. Pelicans on valittanut Pikkaraisen saamasta tuomiosta.
Nämä teot on saatava kitkettyä pois jääkiekosta. Piste.
Sitten muihin asioihin.
Valmennusjohto latasi hänelle kovat odotukset hienosti
sujuneen viime kauden jälkeen. Otetaan toki sen verran takaisin, että hienon
runkosarjan jälkeen. Pudotuspeleissä kuppi meni nurin ja hän ei tuonut
Pelicansin peliin mitään lisäarvoa, päinvastoin.
”Piku” kamppaili viime kaudella harmittavan nilkkavamman
kanssa, mikä vei luistelusta vauhtia pois. Hän on vauhtiin päästessään melko
nopea, mutta räjähtävyys ei ole enää huippuvuosien tasolla.
Pelilliset näytöt ovat jääneet Pikkaraisen osalta
olemattomiin. Kausi alkoi ykköskentässä, mutta hän on tullut ketjuhierarkiassa
tasaisesti alaspäin kokoajan, kunnes löysi itsensä nelosen laidalta.
Ylivoimalla on tullut kyllä edelleen vastuuta, kun hän on pelannut pakkopeliä
samassa vitjassa Jesse Niinimäen ja Miikka Männikön kanssa.
Mies on liigan jäähytilaston toisella sijalla Tapparan Markus Kankaanperän jälkeen. Boksi on
heilunut 135 minuutin verran, joista isoja rangaistuksia on kolme. Lokakuussa
Pikkarainen taklasi Ville Mäntymaan
sairaalakuntoon.
On valitettavaa sanoa näin, mutta Pikkarainen on likainen
pelaaja. Sen on kertonut historia, sen kertoi taklaus Humliin. Olen käynyt
tämän kauden aikana useasti seuraamassa Pelicansin jääharjoituksia. Voin
kertoa, että hän ei ole aina vakuuttanut käytöksellään sielläkään.
Niin, unohtuiko mainita, että osaa hän tarvittaessa pelata
fiksustikin. Rannelaukaus on Pelicansin kovin eikä peliälystäkään voi valittaa.
Alkukaudella koko Pelicans sukelsi ja viisikkopeli oli täyttä kuraa. Näin yksilötkään
eivät ole loistaneet. Kuppi menee yksinkertaisesti liian helposti nurin ja
tästä syystä Pikkarainen ei ole kiekkopiireissä kovin arvotettu pelaaja.
Pelicansistä löytyy Pikkaraiselle mainio korvaaja. Joni Isomäki tulee moitteitta
täyttämään Pikkaraisen paikan lahtelaisten jarrukentässä. ”Pikun” avut ovat
hyökkäyspäässä eikä hänellä olisi ollutkaan mitään käyttöä ainakaan Pelicansin
alemmissa kentissä. Ahkerasti kiekkoja blokkaava Isomäki on hiukan
aliarvostettu ja Pikkaraista on puolestaan hehkutettu liikaa.
Pikkarainen jättänee Pelicansin tämän kauden jälkeen. Toivottavasti
hän oppii tästä isosta pelikiellosta jotain. Se nimittäin tuntuu jo
palkkapussissakin.
Aleksi Salonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti