Sivut

maanantai 28. tammikuuta 2013

Antti Ylönen – mitään pelkäämätön pikkumies

Lahden Pelicans hankki viime kesänä takalinjoilleen 29-vuotiaan Antti Ylösen. Ylönen pelasi viime kaudella Mestistä Kajaanin Hokkin paidassa, mutta mukaan mahtui myös yhden pelin visiitti Lahdessa. Pelicans kärsi tuolloin pakkipulasta, taannoisen HIFK-ottelun tappeluista johtuen. Päävalmentaja Kai Suikkaselle tuttu Ylönen vakuutti valmennuksen viimeistään tuolloin ja hyvät otteet poikivat sopimuksen täksi kaudeksi.

”Upi” pelasi Oulun Kärppien liigamiehistössä peräti yhdeksänä peräkkäisenä kautena. Maaleja näissä ei tullut edes kourallista vaan hänet on tultu näkemään vankkana peruspakkina. Kärppien ohessa Ylönen on käynyt pelaamassa lainalla Hokkissa yhteensä viitenä eri kautena.

Liigaura Kärpissä ei saanut enää tuulta purjeisiinsa. Mestis-pelit saivat riittää Ylöselle ja hän saapui Lahteen vakituinen pelipaikka mielessään.

Tasaisuus valttia

Ei hankintaa ilman joitain negatiivisia kommentteja. Näin voi todeta myös Ylösen kohdalla, kun hänet Pelicansiin värvättiin. Mies tuli Lahteen Mestis-statuksella, mutta hän näytti välittömästi harjoituspeleistä lähtien olevan liigatason pelaaja.

Pre-seasonilla hänen taistelu mentaliteettinsa pisti erityisesti silmään. Ylösen oli pakko pistää parastaan joka ilta, jotta paikka kokoonpanossa irtoaisi seuraavissakin peleissä. Pari muutakin puolustajaa oli samalla viivalla hänen kanssaan eikä vakituisesta pelipaikasta ollut varmuutta. Kauden startatessa ”Upi” jatkoi vahvaa taisteluaan, mutta hänen tahtotilansa ei valitettavasti välittynyt muihin Pelicansin pelaajiin.

Ylönen oli tasaisuudellaan kiistatta kauttaaltaan sekaisin olevan pussinokkalauman parhaimmistoa. Kausi on edennyt jo viimeiselle neljännekselle ja mies on vain parantanut peliään kauden edetessä.

Näkymätöntä työtä

Ylönen on peräänantamaton peruspuolustaja, joita ei ole koskaan liikaa. Nämä peruspakit ovat aliarvostettuja melkein kautta linjan. Joukkueessa on kuitenkin oltava puolustajia, jotka eivät mieti ainoastaan hyökkäyspäätä ja tehopisteitä, vaan pysyvät niin sanotusti visusti kotona.

Hän tekee kentällä koko ajan työtä, mikä ei välttämättä aina peruskatsojan silmiin näy. Ylönen blokkaa pelistä toiseen niin paljon laukauksia, että niitä laskiessa olisi kalkulaattorille tarvetta. Osumia pelkäämättömän Ylösen kroppa täyttyy mustelmista, muta hän vain puree hetken hammasta ja jatkaa hommiaan. ”Upi” antaa aina helpon avaavan syötön, mikä tekee hyökkäyksiin lähdöistä huomattavasti helpompia.¨

173-senttinen Ylönen on ajoittain vaikeuksissa isojen hyökkääjien kanssa, mutta hän paikkaa kokoaan tarkalla sijoittumisella ja mainiolla pelinlukemisella. En edes viitsi kuvitella, kuinka kova tekijä hän olisi, jos vartta olisi siunaantunut enemmän.

Harvoin virheitä tekevän Ylösen vahvuuksiin lukeutuu myös sulava liikkuminen. Puolustaja, joka pystyy nostamaan hyökkäyksiä myös jalalla, on erittäin toivottu lisä mihin tahansa joukkueeseen.

Tällaisen peruspuolustajan, tässä tapauksessa Ylösen, hyvyys huomataan vasta silloin, kun hän ei ole kentällä. Tästä hyvänä esimerkkinä viime lauantainen kotiottelu Jokereita vastaan. Ylönen joutui ottamaan perjantain Blues-pelissä kovan taklauksen nahkaansa eikä pystynyt lauantaina pelaamaan. Pelicansin puolustus oli tuossa pelissä tuuliajoilla ja siellä oli juuri Ylösen mentävä aukko.

Silloin, kun häntä ei kentällä juurikaan näy, tietää että Ylönen on hoitanut oman tonttinsa mallikkaasti.

Osuuko tällä kaudella?

Maaleja tältä puolustusorientoituneelta Limingassa syntyneeltä pelaajalta on turha odottaa. Hän on tehnyt urallaan 282 liigapelissä kaksi maalia. Mies ei laukauksellaan loista eikä tarvitsekaan. Sitä varten joukkueessa on hyökkäävät puolustajat.

Pelicansin sisäisessä plus-miinustilastossa kolmantena oleva Ylönen on pelannut pitkään Markus Seikolan vierellä. He ovat olleet Pelicansin ylivoimaisesti pelivalmein pari. Seikola hoitaa hyökkäyspään ja edelleen maaleitta oleva Ylönen pitää vastustajan liikkeitä silmällä.

Hänen sopimus loppuu tähän kauteen. Sorvaisin hänelle ehdottomasti pahvin myös ensi kaudelle.

Antti Ylönen syö kiekon ennemmin kuin päästää sen lähellekään omaa maalia. Hän jättää joka ainoa ilta itsestään kaiken kentälle, ja juuri tästä syystä arvostan hänet erittäin korkealle.

Aleksi Salonen



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti