Puhkeaako kukkaan?
Jesse Niinimäki on tunnettu pelaajana, joka näkee kentän
hyvin ja tarjoilee näppärät lättysyötöt ahtaimpiinkin väleihin. Taitoa on
valtavasti, mutta Niinimäen urakehitystä on jarruttanut harjoittelumotivaation
puute. Hän on synnyllinen lahjakkuus, mutta tässä lajissa ei pärjää kukaan
ilman jokapäiväistä työntekoa. Niinimäessä on ehdottomasti potentiaalia nousta
SM-liigahyökkääjien eliittiin, mutta se vaatii juuri sitä täyttä omistautumista
ja sitoutumista lajia kohtaan. Niinimäen sopimus kattaa myös ensi kauden, mistä
voidaan päätellä, että tämä kortti halutaan katsastaa hieman pidemmällä
tähtäimellä. Loukkaantumiset ovat olleet Niinimäen riesana. Kannattajia
kuumottava kysymys kuuluukin, mikä on Jesse Niinimäen nykykunto? Ovatko
loukkaantumiset takanapäin, vai puhutaanko tässä Mike York vol 2:sta? Noh,
eipäs maalailla vielä piruja seinille.
Niinimäki oli jo muutaman vuoden ajan Ilveksen hyökkäyspelin
aivot. Tekeminen ei silti ollut aina niin ammattimaista, että Niinimäki olisi
pystynyt tasaisen hyvään suorittamiseen. Nykyään laiturina pelaavan Niinimäen
ura lähti lopulta hieman sivuraiteelle Tampereella ja vastuu jäi tällä kaudella
melko pieneksi. Seuran vaihto voi tehdä hyvää Niinimäen uralle. Lähihistoriassa
on nähty montakin tapausta, kun pelaaja saa uralleen uuden nosteen uudessa
ympäristössä ja uuden valmentajan alaisuudessa. Olisi myös erittäin
mielenkiintoista tietää, mikä on ollut Pelicansia ensi kaudella luotsaavan
Hannu Aravirran rooli tässä hankinnassa. ”Arallakin” on ollut varmasti sanansa
sanottavana tässä hankinnassa, joka koskee myös ensi kautta.
Ohuen ohut sauma
Pelicans voi käytännössä haudata haaveensa pudotuspeleistä.
Sääleihin on matkaa nyt 12 pistettä, kun 18 ottelua on pelaamatta. Pieni sauma
vielä on, mutta kovin ohut sellainen. Jesse Niinimäen hankinta tuli kieltämättä
hieman outoon paikkaan. Olisiko pitänyt reagoida pikkuisen aiemmin? Niinpä.
Pelicans on herännyt vahvistusten muodossa liian myöhään heikkoon pelilliseen
ja tulokselliseen tilaansa. Hankintoja olisi pitänyt tulla vähintään kymmenen
peliä sitten. Nyt, kun kautta on jäljellä alle kolmasosa, tuntuvat
pelaajahankinnat silkalta typeryydeltä. Ei yksi, tai edes kaksi vahvistusta tee
kesää Pelicans-laumaan. Kenties, pelikaanit haluaa lisävahvistusten avulla
varmistaa ainakin sen, että Ilves pysyy takana.
Pelicansin pelaajahankinnoissa ei ole tuntunut olevan viime
aikoina mitään tiettyä linjaa. Toimiston suunnalla on vain kävelty rahakirstu
kourassa pitkin toria ja toivottu, että sieltä löytyisi jotain, oli se sitten
mitä tahansa. Pelicansin verkkoon tarttui viikon sisällä nimet Redenbach &
Niinimäki, jotka tunnetaan kummatkin taitopelaajina, joille puolustuspelaaminen
on vieras käsite. Kyseiset hankinnat hieman ihmetyttävät, syystäkin. Onko
Pelicans antanut Kai Suikkaselle liian vapaat kädet? Lahtelaisittain
toivottavasti ei, sillä Suikkasta ei voisi vähempää kiinnostaa pussinokkien
tulevaisuus.
Laidassa vai keskellä?
Pelicansin sentteritilanne on tällä hetkellä hieman
vajavainen Jarkko Immosen ollessa sivussa. Pelicans ei uskaltaisi heittää Jari
Kauppilaa kaukaloon, mutta viime peleissä valmennus on joutunut tekemään sen
pakon sanelemana. Niinimäki tahkosi alkukauden Ilveksessä laiturina, mutta nyt
istuttaisin miehen keskushyökkääjän tontille. Sommitelmassa Tavi – Niinimäki –
Sopanen, piilisi paljon vaaroja puolustuspelin suhteen, mutta myös erittäin
potentiaalista hyökkäyspään ratkaisuvoimaa. Näin Tommi Paakkolanvaara siirtyisi
johtamaan neloskenttää ja Tyler Redenbach sekä Pekka Saarenheimo jatkaisivat
viime pelistä tutuilla paikoillaan. Ylivoimaan Niinimäki on ehdoton vahvistus.
Mies lukee peliä loistavasti ja haistaa syöttövälit. Pelicansin ylivoimapeli ei
ole vakuuttanut edes Redenbachin tulon myötä, mutta Niinimäki tuo pomminvarmasti
tälle osastolle lisää laajuutta.
Niinimäen hankinta oli iso riski. Taloudelliseksi riskiksi
Niinimäen hankintaa ei voi lukea, vaikka mies suhteellisen hyvän palkkapussin
omistaakin. Pelicansilla on valtava työ saada Niinimäestä kasvamaan
ammattimainen SM-liiga kiekkoilija. Se ei ole missään nimessä helppo tehtävä,
mutta onnistuessaan Pelicans voi hymyillä maireasti. Flegmaattinen ja pelin
ulkopuolella sirklaileva Niinimäki olisi Pelicansin valmennukselle täysin
hyödytön työkalu. Se ainoastaan sekoittaisi joukkueen pakan ja rassaisi myös
yhteishenkeä. Suikkanen ja Aravirta eivät täysin erityyppisiä valmentajia ole,
mutta eroja pelisapluunoissa kuitenkin löytyy. Niinimäki saattaa flopata
Suikkasen alaisuudessa ja loistaa Aravirran koulussa tai päinvastoin.
Kaikki on vielä yhtä isoa kysymysmerkkiä ja vastauksia
saamme ajan kuluessa. Antaa pelien näyttää.
Älkää nyt missään nimessä luulko, että Pelicans meni tässä
hankinnassa metsään, koska pelaaja värvättiin jumbojoukkue Ilveksestä. Nämä
ajatukset voitte unohtaa saman tien.
Ovi on käymässä myös toiseen suuntaan. Totaaliseksi flopiksi
osoittautuneelle Angelo Espositolle etsitään uutta seuraa. Otetaan myöhemmin
paremmin tarkasteluun Espositon ura Pelicansissa.
Huomenna ulos ennakko perjantain Ilves – Pelicans-pelistä.
Pysy kuulolla.
Aleksi Salonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti